Sopimusneuvottelu tilanne katsaus

Missä mennään sopimusneuvotteluissa?

Vuosi on vaihtunut ja sopimusneuvottelut ovat taas lähteneet käyntiin pienen tauon jälkeen. Kunta-alan neuvotteluissa pääsopijajärjestöt eli Julkisen alan unioni JAU (entinen Kunta-alan unioni), jonka muodostavat Jyty ja JHL, Juko ja KoHo antoivat yhteiset tavoitteet työnantajaosapuolelle eli KT:lle jo joulukuun puolessa välissä.

KT esitteli kunta-alan neuvotteluissa 9.1. omia tavoitteitaan, kuten järjestelyeriä ja paikallisen sopimisen lisäämistä. Neuvottelujen aikana osapuolet antavat vain yleisluonteisia tietoja neuvotteluista turhien epäselvyyksien välttämiseksi. Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että pääsopijajärjestöjen tärkeyslistan kärjessä on henkilöstöedustajien eli mm. luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantaminen ja vahvistaminen. Tämä tavoitteemme/vaatimuksemme on luonnollinen seuraus siitä, että paikallisen tason edunvalvonta lisääntyy kiihtyvällä tahdilla ja samalla luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävät ovat lisääntyneet sekä määrällisesti että hoidettavien asioiden osalta.

Paikallinen sopiminen on ollut paljon esillä, paitsi kunta-alan neuvotteluissa, myös muissakin käynnissä olevissa neuvotteluissa sekä jo päättyneissä neuvotteluissa. Työnantajaosapuoli on halunnut lisätä paikallista sopimista joko niin, että sopijoina ovat luottamusmiehet ja työnantaja tai siten, että työntekijä ja työnantaja ovat sopijoina. Malli voi olla sekin, että luottamusmies ja työnantaja tekevät sopimuksen (ikään kuin raamisopimuksen) ja tämän lisäksi vaaditaan työntekijän erillinen hyväksyntä ennen kuin paikallista sopimusta voidaan soveltaa.

Paikallinen sopiminen on kunta-alalla ollut jo vuosia käytössä ja siitä on mm. kunnan pääsopimuksessa omat määräykset. Asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti kuntatyönantajan ja pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistyksen kanssa. Sopimus voi koskea koko kunnan henkilöstöä, joitakin yksiköitä tai henkilöstöryhmiä tai vain yksittäisiä henkilöitä. Paikallista sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Riita saattaa siirtyä myös keskusneuvotteluihin eli ao. pääsopijajärjestön ja KT:n välisiin neuvotteluihin.

Kokemukset paikallisesta sopimisesta ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Myönteiset kokemukset ovat tulleet useimmiten työpaikoista, joissa järjestön puolelta sopijana on ollut päätoiminen pääluottamusmies, jolla on neuvotteluissa tasavertainen asema työnantajan kanssa. Riittävän tiedon saaminen riittävän ajoissa on myös välttämätöntä. Silloin, kun henkilöstön edustaja joutuu oman toimensa ohessa neuvottelemaan, vapautus em. omista töistä on myös välttämätöntä.

Kielteiset kokemukset ovat usein johtuneet siitä, että henkilöstön edustaja on kokenut painostusta, ei ole saanut riittävän ajoissa tarpeellista tietoa ja siitäkin, että omat työt ovat kasaantuneet neuvottelujen vuoksi. Paikallisen sopimisen tulee olla yhteisten etujen löytämistä eikä etuuksien heikentämistä.

Edellä lueteltuja epäkohtia järjestöt pyrkivät poistamaan käynnissä olevissa neuvotteluissa.

Seuraava kunta-alan neuvottelu on 16.1.2018.

Teksti: Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa

PS. Yksityisen sopimusalan neuvotteluista tiedotetaan erikseen.