Jyty: Aktiivimalli syyllistää työtöntä ja lisää turhaa byrokratiaa

16.1.2018

Uutinen liiton sivuilla:

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mielestä aktiivimalli tulee näyttäytymään työttömälle selvänä työttömyysturvan leikkauksena ja järjettömänä byrokratiana. Aktiivimalli on kaikessa monimutkaisuudessaan epäoikeudenmukainen työelämän heikompiosaisia kohtaan, Jytyn puheenjohtaja jatkaa.

Työttömien aktiivimalli lisää rajusti Kelan ja työttömyyskassojen hallinnollista taakkaa. Kela on arvioinut omassa lausunnossaan, että aktiivimalli merkitsee vuositasolla 385 000 – 770 000 uuden etuuspäätöksen antamista. Tämä tulee todennäköisesti näkymään työttömälle esimerkiksi maksatuksen viivästymisenä.

Työmäärän ja yhteydenottojen määrän on arvioitu kasvavan erityisesti työllistymistä edistävissä palveluissa, jotka ovat edellytys täysimääräisen tuen saamiseksi, jos palkkatyötä ei ole.

– Valtaosa työttömistä kokee asian todennäköisesti niin, etteivät yksinkertaisesti pysty täyttämään aktiivisuusedellytystä. Näin aktiivimallista jää käteen etenkin vähäosaisten pitkäaikaistyöttömien aseman heikkeneminen entisestään.

– Työvoimatoimistoilla ei ole riittävästi resursseja tällaisen järjettömän byrokratian pyörittämiseen. Miksi hallitus leikkaa työvoimamäärärahoja ja samalla lisää rajusti työvoimaviranomaisten hallinnollista työtaakkaa, Pihlajamäki ihmettelee.

– Tanskan aktiivimallissa yhtä työvoimavirkailijaa kohden on noin 12 asiakasta, kun Suomessa luku on noin 166. Ero on siis valtava.

– Työvoimapalveluihin on suunnattava lisäresursseja, jolloin työttömällä on mahdollisuus edes jonkinlaiseen palveluun. Parempi olisi, jos nykyinen aktiivimalli peruttaisiin ja tilalle mietittäisiin oikeudenmukaisempi malli. Ymmärrämme senkin, että kaikki keinot työttömyyden vähentämiseksi pitää etsiä.

Koulutuksen merkitystä ei huomioida

Hallituksen yksipuolisesti toteuttama aktiivimalli ei huomioi riittävällä tavalla työelämän osaamisvaatimusten ja ammattien muutosta. Mallissa ei huomioida riittävästi myöskään kouluttautumisen merkitystä ja elinikäisen oppimisen tarvetta.

– Esimerkiksi omaehtoisen koulutuksen mahdollisuuksien parantaminen työttömyystuella olisi merkittävä kehitysaskel. Työttömien opiskelumahdollisuuksia työttömyysturvalla tulee parantaa varsinkin, jos työtä kovasta yrityksestä huolimatta ei löydy, Jytyn puheenjohtaja korostaa.